Me tulemme taas!

Villivihannesten keräämisestä on tulossa samanlainen harrastus kuin marjastus ja sienestys. ERY: hallituksen jäsen Valo Kainulainen on laatinut hortalistan, jossa tutuimmat kasvit ovat karkeassa ilmestymisjärjestyksessä. 

Mukana on myös käyttösuositus.

1. Vuohenputki: salaattiin;

2. Koivun hiirenkorva: salaattiin;

3. Maitohorsma: salaattiin.

4. Nokkonen: smuutiin, viherkeittoon tai -mehuun;

5. Voikukka: salaattiin, smuutiin tai vihermehuun.

6. Vadelmanlehti: salaattiin;

7. Kuusenkerkkä: salaattiin, viherkeittoon tai smuutiin (sekaan tai päälle);

8. Käenkaali eli ketunleipä: salaattiin tai smuutiin (sekaan tai päälle).

jjjj

Mikä näistä kasveista on kuvassa?

jjj

Kasvin ravintopitoisuus riippuu lajista ja kasvupaikasta

Esimerkiksi, nokkonen sisältää runsaasti vitamiineja, proteiinia ja ravintokuitua. 

Kerää kasvit vain puhtailta alueilta. Jätä riittävästi välimatkaa mm. autoteihin ja kaatopaikkoihin.

jjj

Makuasioista ei voi kiistellä

Villikasvit ovat usein karvaan makuisia, koska ne suojautuvat siltä että ne syödään. Karvas maku vahvistuu sitä mukaan kun kasvi lähestyy siemenvaihetta. Tässä suhteessa viherkasvi eroaa hedelmistä ja marjoista; ne haluavat tulla syödyiksi levittääkseen siemeniään.

Ryöppäys hävittää nokkosen pistävät poltinkarvat. Osa ravintoaineista menetetään kuitenkin ryöppäyksen yhteydessä. Sen vuoksi kuivattaminen on hyvä vaihtoehto – esimerkiksi C-vitamiini säilyy paremmin, jos nokkosen kuivattaa.

hhh

Yhdellä kertaa ei liian monta horttaa

Aloittelijan on vaikea yhtäkkiä tunnistaa useita. Onneksi, kaikki kasvit eivät ole parhaimmillaan samaan aikaan. Tutustu kuviin, opi yksi ja poimi se lautasellesi sitä mukaa kuin niitä nousee.

Apuna villivihannesten keräämisessä voit käyttää myös Suomen Luonnon Villivihannekset-mobiilisovellusta. Sen avulla opit tunnistamaan 30 villivihannesta ja kokkaamaan 90 erilaista ruoka-annosta Sami Tallbergin resepteillä. Tutustu äppiin!