Kuumentamisen haitat

Immuunivasteen perustehtävä on elimistön ulkopuolelta tulevien vieraiden aineiden ja omien vaurioituneiden rakenteiden (kudokset ja kasvainsolut) tunnistaminen, eristäminen ja tuhoaminen.

Ruoan kuumentaminen hajottaa solujen rakenteita

Kypsennettyä ruokaa on helppo syödä liikaa, koska kuumentaminen hajottaa solujen rakenteita ja nopeuttaa pureskelua.  Silloin kun suolisto ei pysty syötyä ruoka-ainetta hyödyntämään, tämä aine joko poistuu ulosteen mukana tai imeytyy suoliston kautta, ja jää elimistöön.

Epäorgaanisten happojen haitattomiksi tekemisestä vastaavat munuaiset. Hapot erittyvät munuaisten kautta virtsaan ja poistuvat elimistöstä niin kauan kuin munuaiset jaksavat tehtävää hoitaa. Elimistö pyrkii kuonasta eroon myös ihon ja limakalvojen kautta, mikä johtaa muun muassa vuotaviin limakalvoihin ja iho-ongelmiin. Monista epäorgaanisista hapoista (suolahappo, fosforihappo ja rikkihappo) ei pääse kuitenkaan eroon hengittämällä.

Lihatuotteiden sisältämästä metioniinista elimistössä syntyy homokysteiiniä, joka on rikkiä sisältävä valkuainen.  Se saa aikaan verisuonien seinämien kovettumistautia. Pitkään koholla ollut homokysteiinitaso saattaa aiheuttaa sydäninfarktin jopa henkilöillä, joiden veriarvot ovat kunnossa, joilla ei ole ylipainoa eikä kohonnutta kolesterolia, ja jotka eivät tupakoi. Suomalaisilla yleisesti ottaen on erittäin korkea homokysteiinitaso.

Runsas eläinvalkuaisen käyttö energialähteenä kasvattaa nesteiden tarpeen moninkertaiseksi. Tämä tekee alkoholi- ja pöytäjuomista valtavan liiketoimen.

Kypsennetty ruoka aktivoi immuunijärjestelmää

Immuunijärjestelmän jatkuva ylirasitus voi johtaa siihen, että se alkaa ylireagoida esimerkiksi siitepölyn kaltaisiin ulkoisiin ärsykkeisiin.

Rockefeller-yliopiston professorit Steinman ja Zahvil A.Cohn keksivät dendriittisten solujen keskeisen roolin immuunipuolustuksessa. Näitä soluja on iholla, nenän sisäpinnalla, keuhkoissa, vatsassa ja suolistossa pinnoilla, joiden kautta ihminen on yhteydessä ulkomaailmaan. Näiden solujen viestien perusteella elimistö tuottaa vasta-aineita.

Autoimmuunisairaudessa immuunijärjestelmä tulkitsee vieraiksi elimistön omia kudoksia ja reagoi niitä vastaan kuin ne olisivat haitallisia mikrobeja.  Onko kudosten pintaan kertynyt vieraita aineksia, esimerkiksi rikkoontuneita soluja? Vai onko ravinnossa jokin tekijä, joka erityisesti häiritsee valkosoluja, jotka alkavat toimia virheellisesti ja ryöstäytyvät elimistön otteesta lopulta kokonaan?

Eri ravintotekijät vaikuttavat monella tavalla immuunijärjestelmän toimintaan

Tiedämme että tiettyjen ravintotekijöiden vaikutuksesta fagosytoosiin, eli häiriintyneiden solujen syöntiin osallistuvien solujen aktiviteetti saattaa heikentyä olennaisesti. Miten ravitsemustasapainon häiriöt saattavat näkyä immuunijärjestelmään kuuluvien solujen yhteistyössä?

Soluissa mutaatioita tapahtuu jatkuvasti ja niistä suurimman osan immunologinen järjestelmä korjaa itse. Tietyn ravintotekijän puutos voi kuitenkin muuttaa solujen kykyä tunnistaa vieraita ärsykkeitä. Puutostilan aikana tuotetut vasta-aineproteiinit voivat olla puutteellisia, mikä laukaisee poikkeavan vasta-ainereaktioon.

Autoimmuunitauti

Kun immuunijärjestelmää alkaa tulkita elimistön omia soluja vihollisiksi ja hyökätä niitä vastaan, syntyy autoimmuunitauti. Näitä tauteja ovat lapsuusiän ja aikuisiän diabetes, nivelreuma, punahukka, psoriasis, keliakia ja MS-tauti, jotka kaikki yleistyvät Suomessa edelleen. Jos taas immuunijärjestelmä alireagoi, tuloksena voi olla syöpä.

Myös ympäristömyrkyt vaikuttavat useisiin imukudosjärjestelmän mekanismeihin ja immuunisolujen lisääntymiseen. Myös nämä myrkyt voivat aiheuttaa autoimmuunisairauksia lamaannuttamalla tai ylitehostamalla immuunijärjestelmää.

Immuunijärjestelmän heikentyminen etenee hitaasti ja elimistön toimintahäiriöiden määrä alkaa lisääntyä vähitellen, kunnes ihmisen kokemat erilaiset oireet muuttuvat vaikeiksi. Vasta silloin sekä asianomainen itse että hänen perheensä huolestuvat tilanteen kehityksestä.

Voiko elävällä raakaravinnolla vahvistaa ennalta immunologista järjestelmää?  Nykytiedon valossa lääkäri ei voi todeta tätä, koska ”sairauden syy on tuntematon”. Poikkeuksia kuitenkin on: yhdysvaltalainen sydänlääkäri Alejandro Junger. Hänen kirjansa Puhdas keho (Clean) vahvistaa tämän ja monen muun asian, joka on tuntematon viralliselle lääketieteelle, mutta jonka on käytännössä kokenut elävän ravinnon avulla sairaudestaan parantunut henkilö.

Vastustuskyvyn eli immunologisen järjestelmän puolustuskyvyn palauttaminen näyttää monimutkaiselta kokonaisuudelta. Nykytiedon valossa yksikään lääkäri ei uskalla vakuuttaa vaikeaoireista potilastaan siitä, että ruokavaliomuutoksella hän paranee. Tavanomainen lääkärintutkimus ja tavanomaiset laboratoriotestit, kuten verenkuva, senkka, rasvaryhmien mittaukset, maksan, munuaisten ja muiden elinten toimintaa selvittävät tutkimukset ja erilaiset kuvaukset paljastavat vain sairauden oireita eikä sen syitä. Siksi lääketiede keskittyy vain oireiden paikantamiseen ja niiden poistamiseen, ei parantamiseen.