VAHVISTA IMMUNITEETTIÄSI

Pandemia nosti kaikkien tietoisuuteen elintapojen vaikutukset terveyteen, sillä se on tarjonnut mahdollisuuden kerätä terveystietoja ennennäkemättömällä tavalla: pakon edessä kuten Kiinassa, tai vapaaehtoisuuteen perustuen kuten demokratioissa.

Muuttuvatko elintapamme pandemian jälkeen, vai käykö niin, että kun pandemian pöly laskeutuu, vanhat tavat palaavat? Se riippuu siitä, miten suhtaudumme tietoon, joka on nostettu esiin mediassa pandemian aikana.

Keskiajalla ihmiset eivät voineet saada selville, mikä sairauden aiheutti. Ajateltiin että syynä oli ehkä Jumalan rangaistus, paha silmä tai huono ilma. Nyt yritämme ehkäistä sairastumistamme huolehtimalla käsihygieniasta ja välttämällä lähikontakteja.

Kivikaudella, joka päättyi 10 000 vuotta sitten, kulkutaudeista ei kärsitty. Ihmisyhteisöt olivat pieniä ja erillään toisistaan. Vasta karjatalous synnytti kyliä ja ihmiskeskittymiä.

Kuolemalla on aina syynsä –kirjassa suomalainen historian tutkija Eino Jutikkala kuvasi kehitystä värikkäästi: ”Kotieläimet sijoitettiin samaan majaan ihmisten kanssa ja kaupanpäällisiksi tulivat varastoja nakertavat rotat ja hiiret sekä verta imevät hyönteiset. Majan pihaa kaunisti sontatunkio. Vaarallisille mikrobeille rakentui tyyssijoja kaikkialla ihmisen läheisyydessä.”

Tulella kypsentäminen teki ruoasta kuitenkin turvallisempaa ja hidasti pilaantumista. Tulella kypsennetty –kirjassa Richard Wrangham kirjoittaa, että ”kuumentamisen ansiosta pystymme avaamaan, leikkaamaan ja soseuttamaan sitkeitä ruoka-aineita, (…) tulella kypsentäminen tarjosi mahdollisuuden syödä kerralla enemmän ja näin lisätä sen energian määrää, jonka ruumiimme saa ruoastamme”. Samalla ylipainosta tuli vaurauden ja hyvinvoinnin merkki.

Alussa liha kypsennettiin avotulella. Japanista löydetyt saviruukut kertovat ihmisen keksineen pian myös toisen kypsennysmenetelmän: liha ja ravintokasvit pehmennettiin kiehuvassa vedessä.

Moni asia on muuttunut sen jälkeen. Sen sijaan ruoan valmistustavoissa muutokset ovat olleet pieniä.

Kulkutaudit ovat kiertäneet ihmisyhteisöissä siitä lähtien, kun ihmiset ovat oppineet hankkimaan elantonsa maanviljelyksestä ja karjankasvatuksesta.

Vasta viime vuosisadalla opittiin, että rokotteella voi ottaa viruksista voiton. Nytkin odotamme rokotetta, jonka avulla kehon immuunijärjestelmään jäisi muistijälki viruksesta, jotta se osaisi torjua sen tulevaisuudessa. Virukset kuitenkin muuntuvat nopeasti.

Korona osoitti, että riskiryhmään kuluvat ensisijaisesti elintapasairaat, joten on tärkeää, että ihmiset kiinnittävät huomiota myös elintapoihinsa, eivät ainoastaan pandemiaan.

Uuden uhkan edessä parhaan suojan antaa luontainen immuniteetti.

Meillä on kahdenlaista vastustuskykyä: synnynnäistä (luontainen) ja hankittua (adaptiivinen) immuniteettia, jotka toimivat yhteistyössä.

Luontainen immuniteetti kehittyy jo sikiöaikana ja aktivoituu minuuteissa mikrobin kohdatessaan. Se on epäspesifinen, eli toimii jokaisen patogeenin kohdatessaan aina samalla tavalla. Se toimii välittömästi viruksen kohdatessaan ja rajoittaa sen lisääntymistä.

Sen sijaan rokotteesta saadut aineet muokkaavat adaptiivista vastustuskykyä, joka osaa suuntautua vain aiemmin tunnistettua taudinaiheuttajaa vastaan.

Adaptiivinen immuniteetti käynnistyy vasta kun synnynnäinen immuniteetti ei ole onnistunut torjumaan patogeenejä. Adaptiivinen vastustuskyky on immuniteetin hitaampi osa ja sen käynnistyminen vie päiviä, sitä mukaa kun vasta-aineita alkaa muodostua infektion aikana.

Miten vahvistat synnynnäistä luontaista immuniteettiäsi

Luontaisen immuniteetin rakenteisiin kuuluvat muun muassa suolistomikrobit, vatsahapot ja iho. Suolistossamme elää arviolta puolitoista kiloa bakteereja, jotka huolehtivat terveydestämme. Hyvät bakteerit ikään kuin vievät taudinaiheuttajilta tilaa ja ravinteita, ja rajoittavat näin niiden kasvua.

Elävä raakaravinto vaikuttaa myönteisesti suoliston mikrobiomiin ja sitä kautta immuniteettiin. Myös suoliston bakteerien elinvoimaisuuteen vaikuttavien kuitujen riittävä saanti tehostaa vastustuskykyä.

Sen sijaan antibioottihoidot, syöpä- ja autoimmuunitaudeissa käytettävät vasta-ainevalmisteet ja kortisonihoito muuttavat suoliston bakteerikantaa ja lisäävät ulkoa tulevien bakteerien aiheuttamaa riskiä.

Jotta suolistossa asustavat hyvät bakteerit toimisivat tehokkaasti, on meidän puolestamme tarjottava niille sopivaa ravintoa. Tähän voi vaikuttaa valinnoilla ruokakaupassa ja ruoan valmistusmenetelmillä.

Georgi Shurupov

Lähteet:
Lääkärikirja Duodecim 28.10.2019
Kaarlo Jaakkola: Ruoansulatus kuntoon ravitsemushoidolla
Richard Wrangham: Tulella kypsennetty
https://www.puhti.fi/tietop…/immuniteetti-eli-vastustuskyky/
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti…