Uusiin makuihin tottuminen voi vaatia ainakin 10 maistamiskertaa. Jos kysymyksessä on lapsi, rohkaisu ja kehuminen ovat aina paikallaan. Elävää raakaravintoa voi ottaa lautaselle vaikka jo tuttujen ja mieleisten ruokien seuraksi. Kaiken ikäisille on apua siitä, että ympärillä olevat syövät uutta ruokaa ja osoittavat pitävänsä siitä. Uuden ruoan on oltava kauniisti esillä ja sitä on tarjottava muutamia kertoja uuteen totuttautumiseksi. Houkutteleva ulkonäkö vähentää epäilevää asennetta. Ja kun salaatti on koostettu elävän ravinnon oppien mukaisesti ja sisältää runsaasti ituja ja versoja, se on hyvin täyttävä ja jaksat pitkään.
Mitä enemmän on aikaa ruuanlaittoon, sitä helpompi on varmistaa, että raakaa kasvisruoka on houkuttelevan näköistä ja maistuu myös noviisille jo heti ensimmäisellä kerralla.
***
***
Ei ole sattumaa, että raakaruokien nimetkin matkivat perinteisiä kypsennettyjä ruokia, kuten ”pizza”, ”mureke”, ”keitto”, ”Berliininmunkki” ja niin edelleen. Taitava raakakokki rakentaa uusista raaoista aineksista täysin aidon näköisen ”hampurilaisen”.
***
***
Kypsentäminen laajentaa ruokavalikoimaa
Peruna, vilja ja papuja ei voi syödä raakana. Liha-, kala-, maito- ja viljatuotteet on ollut tapana kypsentää jo niiden pilaantuvuuden ja huonon sulamisen vuoksi, vaikka ilmakuivattua raakaa lihaa ja kalaa onkin kautta aikojen syöty erityisesti Pohjolassa. Aasian maissa kaikki ruoka pääsääntöisesti kypsennetään jo hygieenisistä syistä.
Tuoreiden elintarvikkeiden maku vaihtelee ja muuttuu jatkuvasti. Kypsiä hedelmiä ja tuoretta lihaa on kallista toimittaa maapallon toiselle puolelle, kun taas säilykkeinä vienti onnistuu. Ruoan hävikki pienenee ja varastot on helppo pitää kysynnän tasolla.
Kypsentäminen on osoittautunut ylivoimaiseksi keinoksi varmistaa ruoan syömäkelpoisuus mahdollisimman pitkään ja halvalla. Esimerkiksi, esikiehautus eli ryöppääminen lopettaa kasvisten entsyymitoiminnan. Jos sitä ei tee, kasvisten maku jatkaa muuttumistaan. Kypsennetyn ruoan maun voi vakiinnuttaa suolan, sokerin ja muiden lisäaineiden avulla.
Ruuan kypsentämisen eri vaiheissa käytetään suolaa, sokeria ja mausteita sekä nykyään paljon myös muita lisäaineita. Niitä taitavasti lisäämällä ja yhdistelemällä varmistetaan ruoan toivottu väri, rakenne sekä maun pysyvyys. Tuloksena kypsennetyn ruoan makumaailma on aivan omansa ja hyvin kaukana raaka-aineiden alkuperäisestä mausta. Samasta raaka-aineesta voi tehdä monen makuista ruokaa.
Pohjan kulttuurisille makumieltymyksillesi saat äidiltäsi
Äidin syömän ruoan mausteita erittyy rintamaitoon. Äidinmaidon välityksellä vauva maistaa mitä äiti syö ja alkaa pitää siitä (muuta vaihtoehtoa hänellä ei olekaan). Kypsentäminen hajottaa ruoka-ainesten solukkoa ja haihduttaa solunesteitä, joten saman ruoka-aineen raa’an ja kypsennetyn version välillä on helppo havaita eroja maussa, ulkonäössä ja suutuntumassa.
Makumieltymykset syntyvät jo sikiöiässä
Synnymme jo valmiiksi mieltyneinä sekä makeaan että suolaiseen makuun ja vierastamme esimerkiksi raakojen kasvisten karvasta makua. Sen sijaan makeisilla palkitaan ja juhlitaan. Lapsen epäluulo uusia makuja kohtaan on usein voimakkaimmillaan 2–3 vuoden iässä.
Kypsentäminen vaikuttaa ravintoarvoihin
Vesiliukoiset vitamiinit haihtuvat helposti kuumentamisen aikana, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen tuoreessa kirjassaan Pötyä pöydässä – Älä usko kaikkea, mitä ravinnosta sanotaan (Kirjapaja, 2018). Esimerkiksi parsakaalia 15–30 minuuttia keitettäessä siitä häviää noin puolet C-vitamiinista, folaatista sekä joistakin muista B-ryhmän vitamiineista. Jos kuitenkaan et saa parsakaalia alas keittämättä, tehosekoita se muiden kasvisten kanssa raakakeitoksi.
Kypsennetty ruoka on terveysriski
Jo 65 grammaa punaista lihaa päivittäin kasvattaa syöpäriskiä. Eniten käsittelemätöntä punaista lihaa ja prosessoituja lihatuotteita syövien kuolleisuus on noin kolmanneksen suurempi kuin vähiten punaista lihaa syövän viidenneksen.
Kypsennetty ruoka käyttäytyy elimistössä eri tavoin, muun muassa peruna ja vaalea leipä nostavat verensokeria hedelmien glukoosia paljon nopeammin. Verensokeriarvojen heilahtelu vaikuttaa energiatasoon ja mielialaan. Liika suola taas aiheuttaa verenpainetautia. Lopuksi sekaruoan syöjä alkaa käyttäytyä ja voida hyvin eri tavalla kuin raakakasvisruoan syöjä.
Kun lopetamme kypsennettyjen proteiinien syönnin, vatsa alkaa tuottaa vähemmän vatsahappoa. Ruokavalioon on vaikea mahduttaa liikaa kaloreita, jos siinä on paljon kasviksia. Monet ihmiset, jotka syövät raakaa kasvisravintoa ovat vapaita vatsahappo-ongelmista. He kokevat, että heillä on enemmän energiaa ja kevyempi olo.
Jo valmiiden mieltymysten korvaaminen uusilla vaatii aikaa ja päättäväisyyttä
ERY:n ruokakurssit varmistavat pehmeän laskun parempaan oloon ja vireystilaan. Palautteiden perusteella voidaan todeta, että maistiaisten ja onnistuneen kokkailun jälkeen kynnys lisätä raakakasvisherkkuja päivittäiseen ruokavalioon, tai korvata niillä perinteisiä kypsennettyjä ruokia, madaltuu entisestään. On tunnetusti vaikea saada suositeltua puolta kiloa kasviksia täyteen vain salaatilla. Opi käyttämään kasviksia murekkeisiin ja tekemään niistä kastikkeita, lisäkkeitä ja sosekeittoja.
***
