Siirtyminen

Kun joku perheenjäsen tai tuttu ystäväpiiristä ryhtyy eettisistä tai terveyssyistä raakaravinnon syöjäksi, muiden on osattava tulla toimeen hänen kanssa. Pitääkö raa´an kasvisruoan olla perinteisen näköistä ja tutun makuista? Vai pitääkö sen yllättää maulla ja ulkonäöllä?

hhhhhhhhhhhhhhh

Pohjan kulttuurisille makumieltymyksillesi saat äidiltäsi

Makumieltymykset syntyvät jo sikiöiässä. Äidinmaidon välityksellä vauva maistaa mitä äiti syö ja alkaa pitää siitä (muuta vaihtoehtoa hänellä ei olekaan). Äidin syömän ruoan mausteita erittyy myös rintamaitoon.

Liha-, kala-, maito- ja viljatuotteet on ollut tapana kypsentää jo niiden pilaantuvuuden ja huonon sulamisen vuoksi, vaikka ilmakuivattua raakaa lihaa ja kalaa onkin kautta aikojen syöty erityisesti Pohjolassa ja sushia Aasiassa. Kypsentäminen hajottaa ruoka-ainesten solukkoa ja haihduttaa solunesteitä, joten saman ruoka-aineen raa’an ja kypsennetyn version välillä on helppo havaita eroja maussa, ulkonäössä ja suutuntumassa.

Ruuan kypsentämisen eri vaiheissa käytetään suolaa, sokeria ja mausteita sekä nykyään paljon myös muita lisäaineita. Niitä taitavasti lisäämällä ja yhdistelemällä varmistetaan ruoan toivottu väri, rakenne sekä maun pysyvyys. Tuloksena kypsennetyn ruoan makumaailma on aivan omansa ja hyvin kaukana raaka-aineiden alkuperäisestä mausta. Myös ruoan vaikutukset elimistöön ovat toiset.

ggggggggggggggg

Synnymme jo valmiiksi mieltyneinä sekä makeaan että suolaiseen makuun ja vierastamme esimerkiksi karvasta ja hapanta makua. Perhepiirin ruuan maut ja ulkonäkö luovat turvallisuutta ja vahvistavat yhteenkuuluvuutta. Makeisilla palkitaan ja juhlitaan. Lapsen epäluulo uusia makuja kohtaan on usein voimakkaimmillaan 2–3 vuoden iässä.

Selviytymistarinat kertovat meille, että ääritilanteissa ihminen voi todella syödä lähes mitä tahansa. Aikaisemmin Pohjolassa raakoja kasviksia ei ollut saatavilla puoleen vuoteen, ja silloin raa’alla ja kypsennetyllä lihalla osattiin pärjätä todella pitkään. Aasian maissa kaikki ruoka pääsääntöisesti kypsennetään jo hygieenisistä syistä.

Kypsentäminen on osoittautunut ylivoimaiseksi keinoksi varmistaa ruoan syömäkelpoisuus mahdollisimman pitkään ja halvalla.  

hhhhhhhhhhhhh

Kypsennetyn ruoan takana on rahanteko

Tuoreiden elintarvikkeiden maku vaihtelee ja muuttuu jatkuvasti, kun taas kypsennetyn ruoan maun voi vakiinnuttaa suolan, sokerin ja muiden lisäaineiden avulla. Kypsiä hedelmiä ja tuoretta lihaa on kallista toimittaa maapallon toiselle puolelle, kun taas säilykkeinä vienti onnistuu. Ruoan hävikki pienenee ja varastot on helppo pitää kysynnän tasolla.

hhhhhhhhhhhhhh

Kypsennetty ruoka on terveysriski

Jo 65 grammaa punaista lihaa päivittäin kasvattaa syöpäriskiä. Eniten käsittelemätöntä punaista lihaa ja prosessoituja lihatuotteita syövien kuolleisuus on noin kolmanneksen suurempi kuin vähiten punaista lihaa syövän viidenneksen

jjjjjjjjjjjjjjj

Kypsennetty ruoka käyttäytyy elimistössä eri tavoin, muun muassa peruna ja vaalea leipä nostavat verensokeria hedelmien glukoosia paljon nopeammin. Verensokeriarvojen heilahtelu vaikuttaa energiatasoon ja mielialaan. Liika suola taas aiheuttaa verenpainetautia. Lopuksi sekaruoan syöjä alkaa käyttäytyä ja voida hyvin eri tavalla kuin raakakasvisruoan syöjä.

jjjjjjjjjjjjjjjj

Kaikki uusi on unohdettua vanhaa

Mieti seuraavaa: kun ihminen aloitti olemassaolonsa planeetallamme, mitä vaihtoehtoja hänellä oli ruuan suhteen? Mitä voitiin syödä ennen tulen, työkalujen ja eläinten tappamisen keksimistä? Alkuperäisen ruokavalion on täytynyt sisältää pääasiassa kasviksia, hedelmiä ja pähkinöitä. Mitä muita vaihtoehtoja olisi voinut olla? Elävä ravinto on siis ollut ihmisen alkuperäistä pääasiallista ravintoa. Ennen kuin ihminen alkoi tappaa ja syödä eläimiä, hän söi hedelmiä, lehtiä, pähkinöitä, marjoja jne.

Kun lopetamme kypsennettyjen proteiinien syönnin, vatsa alkaa tuottaa vähemmän vatsahappoa. Monet ihmiset, jotka syövät raakaa kasvisravintoa ovat vapaita vatsahappo-ongelmista, heillä on enemmän energiaa ja kevyempi olo.

hhhhhhhhhhhhhh

Älä kypsennä, siirry salaattiin!

Korvaa kypsennettyjä aterioita erilaisilla salaateilla ja muilla kypsentämättömillä kasvisaterioilla. Kasvisten kypsentämisen sijaan elävässä ravinnossa valmistusmenetelminä toimivat liottaminen, idätys, oraiksi ja versoiksi kasvattaminen, vihannesten hapattaminen, tehosekoitus sekä elävän ravinnon leivän tai krakkereiden tekeminen kuivattamalla.

jjjjjjjjjjjjjjjjjj

Mikäli tämä tuntuu vaikealta, korvaa aluksi vain osia nykyisistä aterioistasi. Päätä esimerkiksi täyttää puolet lautasesta salaatilla. Voit myös esimerkiksi asettaa tavoitteen, että syöt kolmena päivänä viikossa yhden täysin kypsentämättömistä kasviksista valmistetun aterian, vaikkapa ison salaatin. Kun salaatti on koostettu elävän ravinnon oppien mukaisesti ja sisältää runsaasti ituja ja versoja, se on hyvin täyttävä ja jaksat pitkään.

hhhhhhhhhhhhh

Ruokakokeilusta on tehtävä miellyttävä

Ei ole sattumaa, että raakaruokien nimetkin matkivat perinteisiä kypsennettyjä ruokia, kuten ”pizza”, ”mureke”, ”keitto”, ”Berliininmunkki” ja niin edelleen.  Taitava raakakokki rakentaa uusista raaoista aineksista täysin aidon näköisen ”hampurilaisen”.

hhhhhhh

Uuden ruoan on oltava kauniisti esillä ja sitä on tarjottava muutamia kertoja uuteen totuttautumiseksi.  Houkutteleva ulkonäkö vähentää epäilevää asennetta. Elävää raakaravintoa voi ottaa lautaselle vaikka jo tuttujen ja mieleisten ruokien seuraksi. Uusiin makuihin tottuminen voi vaatia ainakin 10 maistamiskertaa. Jos kysymyksessä on lapsi, rohkaisu ja kehuminen ovat aina paikallaan.  Kaiken ikäisille on apua siitä, että ympärillä olevat syövät uutta ruokaa ja osoittavat pitävänsä siitä.

Mitä enemmän on aikaa ruuanlaittoon, sitä helpompi on varmistaa, että raakaa kasvisruoka on houkuttelevan näköistä ja maistuu myös noviisille jo heti ensimmäisellä kerralla.

Jo valmiiden mieltymysten korvaaminen uusilla vaatii aikaa ja sitkeyttä/päättäväisyyttä

ERY:n Raakaa meininkiä – kurssit varmistavat pehmeän laskun parempaan oloon ja vireystilaan. Palautteiden perusteella voidaan todeta, että maistiaisten ja onnistuneen kokkailun jälkeen kynnys lisätä raakakasvisherkkuja päivittäiseen ruokavalioon, tai korvata niillä perinteisiä kypsennettyjä ruokia, madaltuu entisestään.