***

g

Yhden perheen tarina

Elävää raakaravinto Shurupovien elämässä

Näissä kuvissa olemme vielä lihansyöjiä. Jauhelihatäytteisiä lettuja ja kanaa odottamassa vieraita.

hhh

jgjgjgjgjg

Emme olleet kasvissyöjiä ennen elävään ravintoon siirtymistä

Kesäkuussa 1988 aloitimme idättämällä sinimailasta, mung-papuja ja vihreitä linssejä.

hhh

jgjgjgjgjg

Joka aamu joimme puoli desia venhänorasmehua. Kasvatimme versot ja oraat itse hyllykössä ikkunan edessä.

jjj

jgjgjgjgjg

Elsa Ervamaa innosti ja opasti meitä. Hänen kirjansa kutsuimme leikkisästi Raamatuksi. Elsa kävi Bostonissa Ann Wigmoren kurssilla joulukuussa 1980 ja aloitti elävän ravinnon kurssien vetämisen Aurinkotuuli – ravintolassaan tammikuussa 1981. Elsa Ervamaa painotti, että ”jokainen on vastuussa omasta terveydestään – vanhemmat myös lastensa hyvinvoinnista – ja että jokainen myös voi myös vaikuttaa terveyteensä ja sen edellytyksiin”.

jgjgjgjgjg

Mikä on muuttunut näiden vuosien aikana?

Kaijan sairaus (MS-tauti) on ollut oireeton kaikki jo yli 30 elävän raakaravinnon vuotta, alun puhdistuskriisin jälkeen, jota kesti muutamia kuukausia.

Paranemiseen riitti kun söi pelkkää elävää ravintoa noin kaksi vuotta ja joi vehnänorasmehua desin päivässä.

Vehnänorasta Georgi viljeli säännöllisesti 20 vuotta. Ei paljoa, mutta riittävästi päivittäiseen kahteen mehushottiin.

***

Ruuanlaiton rutiini

Kaikissa perheissä ruuanlaittoon kehittyy oma rutiininsa, näin myös meidän kahden hengen perheessä. Rutiinin kehittäminen on elävän raakaravinnon syöjälle välttämätöntä, muuten ruokatalouden ylläpito ahdistaa. Jääkaapista pitää aina löytyä aineksia ruuanlaittoon. Pizzaa ei voi tilata, kun jääkaappi on tyhjä.

jgjgjgjgjg

Päivä alkaa tuoremehulla

Mehun puristukseen ostamme joka viikko isot määrät lehti- ja parsakaalia, porkkanaa ja varsiselleriä, ja myös omenaa ja päärynää makua tasoittamaan.

hhhh

gjgjgjgjg

Mehun puristukseen emme yleensä käytä luomulaatuisia tuotteita. Siihen tarkoitukseen ne tuntuvat liian kalliilta. Lehti- ja parsakaalivoittoinen tuorepuristettu vihermehu on viimevuosina lähes korvannut meillä vehnänorasmehun, joka oli ensimmäisten 20 vuoden aikana ehdoton aamujuoma.

jjj

gjgjgjgjg

Aamiaispuuro on meillä pysynyt lähes samana

Meille on maistunut parhaiten pellavapuuro: liotettuja pellavansiemeniä (2 rkl/syöjä), rusinoita ja marjoja, jotka siirretään pakastimesta jääkaappiin sulamaan jo illalla.

hhh

jgjgjgjgjg

Tämä raakapuuro on ajan myötä muuttunut vain sen verran, että nyt siihen kuuluu myös chian tai hampun siemeniä. Tästä puurosta pitävät myös satunnaiset yövieraat, joille elävä raakaravinto ei muuten maistu. Chian siemenet sopivat hyvin mustikan kanssa, hampun siemenet taas mansikka- ja puolukkapuuroon.

hhh

hhh

Työpaikkaruokailu oli aluksi ongelma. Silloin 30 vuotta sitten omat eväät olivat ainoa keino saada raakaravintolounas. Kehitimme eväslaatikkoon lounaan, jota kutsuimme tattaririsotoksi.

jgjgjgjgjg

Tattaririsotto työpaikkalounaana

Kuorittu luomutattari itää hyvin ja tattarin ituihin sekoitimme liotettua ja murskattua mantelia ja juuriselleriä. Mausteena oli Bragg-soijakastike.

jjj

hhh

Bragg vaihtui myöhemmin tamariin, koska sitä oli helpommin saatavilla. Kun eväslaatikkoon vielä pilkottiin risoton päälle salaattia, oli lounasruoka valmis. Säilymisongelmaa ei ollut. Lounas vain parani päivän mittaan, koska salaatti kostutti alla olevan ja edelleen itävän tattarin, josta tuli mukavan mureaa.

Tämän eväslaatikon avulla selvisimme työpaikkaruokailusta läpi työelämän. Tattarin joukkoon voi tietysti murskata myös muita juureksia kuten porkkanaa tai palsternakkaa. Manteleita voi korvata cashew-pähkinöillä.

jjj

hhh

Cashew antaa tattarille kermamaisen maun ja pilkotut sienet ja sipuli sopivat sen kanssa hyvin neutraalin makuiseen tattariin. Tuore kurkuma sopii murskattuna hyvin sienirisottoon, samoin mustapippuri, ja tietysti tamari.

jgjgjgjgjg

Tehosekoitin on meillä käytetyin keittiökone

Idätetyt mung-pavut auringonkukansiemenkastikkeella on meidän vakioruoka.

jjj

hhhhhhhhhhh

Opimme nopeasti tekemään tehosekoittimessa kastiketta itujen kanssa syötäväksi: liotettuja auringonkukansiemeniä, soijakastiketta, valkosipulia ja sitruunaa. Tämä ruokalaji on pysynyt meillä muuttumattomana.

hhhh

gjgjgjgjg

Raakakeitto päivällisenä

Työpäivän jälkeen nopein tapa saada ruokaa pöytään oli tehosekoittaa raakakeitto. Elsa Ervamaa opetti meille jo alkuvuosina, että hyvän keiton aineksiin kuuluvat aina hapan omena, avokado ja liotetut viikunat. Hapan, makea ja kermamainen maku syntyy niistä helposti.

jjj

hhhhhhhhhhhhhhhhhh

Muut keittoainekset vaihtelevat: talvella punajuurta tai porkkanaa, keväästä lähtien saa kesäkurpitsaa pitkään syksyyn asti.

Ja aina mukaan jotain vihreää: pinaattia, persiljaa tai auringonkukanversoja. Pieni määrä parsakaalia kuuluu myös meidän raakakeittoon. Kokovihreän sijaan tehosekoittimeen voi kaataa myös Silmusalaatin itupakkauksen sisällön. Kesällä keiton vihreä on usein pihalta tuotua nokkosta tai voikukkaa.

hhh

gjgjgjgjg

Keiton päälle ripottelemme sattumiksi murskattuja pähkinöitä tai kurpitsansiemeniä, aina välillä merileväsilppua.

jjjj

hhh

Raakakeitto on kuulunut meillä arjen ruokapöytään kaikki elävän raakaravinnon vuodet ja se on yksi lempiruuista. Maultaan se on muuttunut paremmaksi vuosien myötä. Taito on kasvanut ja myös uskallus, varsinkin mausteiden käytössä. Raakakeiton maun viimeistelee usein joko sitruunamelissa tai sitruunaruoho. Ruususuolakin kuuluu nykyään mausteisiin, vaikka suolaa alkuvuosina kavahdimme.

gjgjgjgjg

Sunnnuntai- ja juhlaruoat

Arki vaatii rutiinia, mutta viikonloppuisin voi kokeilla jotain uutta ja käyttää enemmän aikaa ruuanlaittoon. Murekkeita ja muita suuritöisempiä ruokia valmistamme suunnuntai- ja juhlaruuaksi. Juureksista ja pähkinöistä saa kaunista ja näyttävän näköistä tarjottavaa.

Ruuansulatuksen kannalta olisi hyvä, jos manteleita voisi etukäteen liottaa noin kahdeksan tunria. Silloin niiden hienontamiseen tarvitaan monitoimikone.

jjjj

gjgjgjgjg

gjgjgjgjg

Tuttua ruokaa vieraille

Vieraiden tulo on meillä aina iso muutos ruokapöydässä. Sukulaisille ja monille ystäville elävä raakaravinto on edelleen oudon makuista eksotiikkaa. Viime kesän helteiden aikaan gazpacho-keitto meni hyvin kaupaksi.

Vieraille yleensä teemme vieraille jotain lämmintä kasvisruokaa. Idätämme kikherneitä, keitämme ne ja teemme niistä hummusta. Hummuksessa mausteena on tahinia, oliiviöljyä, valkosipulia, mustapippuria ja sitruunamehua.

hhh

gjgjgjgjg

Hummusta tarjotaan uunissa haudutetun kurpitsan ja ison raakasalaatin kanssa. Talvella maistuu myös linssikeitto.

hhh

Lapsille maistuu banaanijäätelö

Pakastettua banaania sekoitetaan rusinoiden kanssa jäätelömassaksi monitoimikoneessa. Kastike tehosekoitetaan pakastevadelmista. Kastike kaadetaan jäätelöannosten päälle.

hhh

hhh

hhhh

Verkkokauppa on helpottanut ruokatalouttamme

Kun kaiken saa kotiovelle, on kylmiössä aina hyvä valikoima kasviksia ja hedelmiä. Luomuhedelmä on meillä vakiintunut iltapala. jjj

gjgjg

Luomukasvisten saatavuus on parantunut

Nykyään luomuna saa lähes kaikkia kasviksia ja hedelmiä ympäri vuoden. Hyvällä valikoimalla varustetut kaupat myyvät myös ituja ja versoja.

Tällaisesta ruuan hankinnan helppoudesta emme osanneet edes uneksia 30 vuotta sitten. Luomu oli silloin vielä täysin tuntematon laatuluokka kaikille elintarvikekaupoille, muutamia harvoja luontaistuotteisiin erikoistuneita liikkeitä lukuun ottamatta. Idut idätettiin silloin itse ja versojakin kasvatettiin, vaihtelevin tuloksin.

Ensimmäiset luomua myyvät tukkuliikkeet ehtivät ilmestyä vähän ennen kuin aloittelimme uutta elämäntapaamme. Perustimme ruokapiirin, joka teki tilauksia suoraan Aduki Oy:ltä ja Itu Oy:ltä. Se piti rekisteröidä yhdistykseksi ja hankkia sille LY-tunnus. Alkuvuosina ruokapiirit saivat tuotteet tukkuhintaan. Tämä oli tärkeää, sillä luomu oli silloin kaupassa kallista.

Nykyään ruokapiiri voi rekisteröityä tukkuliikkeen asiakkaaksi helposti, mutta ainakaan Aduki ei enää myy tuotteita ruokapiireille tukkuhintaan. Aduki kutsuu ruokapiirejäkin yrityksiksi, mutta tukkuhintaan tuotteita saavat vain isot liikkeet, joiden kanssa Aduki tekee erillisiä toimitussopimuksia.

gjgjgjgjg

Raakaravintobuumi toi meidänkin pöytään raakakakut

Nykyään jos en tee kakkua itse, ostan ravintola Silvopleesta Helkan raakakakun. Siinä ei ole suklaata, eikä kookosöljyä. Sen sijaan siinä on ihanan raikas sekoitus kuivattuja ja muita hedelmiä. Se onkin ollut meillä illanviettojen kohokohta viime vuosina.

Kotona tehty raakakakku kuivatuista hedelmistä ja pähkinöistä toimii samalla tavalla.

gjgjgjgjg

Suhde 80 % / 20 % meidän perheessä

Kaksi ensimmäistä elävän ravinnon vuotta ruokamme oli lähes 100 % elävää. Tämän jälkeen ruokamme on ollut elävää ja raakaa suurin piirtein 80 % ja muuta kasvisruokaa 20 %. Meillä tuohon osuuteen kuuluu myös vuohenjuusto. Se ei kuulunut ruokavalioomme elävän ravinnon ensimmäisinä vuosina, mutta kauan olemme sitä jo syöneet jonkin verran lähes päivittäin.

Koska juuston, myös vuohenjuuston hajottavat suolistossa maitohappobakteerit, eivät mädättäjäbakteerit, olemme toistaiseksi sallineet itsellemme tämän eläinperäisen tuotteen.

Vuohenjuusto on ollut meillä nopean lounasvälipalan aines. Urtekramin paksun villiriisikakun päälle levitämme tahinia tai muuta pähkinälevitettä, sen päälle kerroksen Silmusalaatin tulista itusalaattia, sitten hapankaalia, ja päälle pari siivua kypsytettyä vuohenjuustoa. Muutama viipale luomupaprikaa vielä koristeeksi ja välipala on valmis.

Vuohenjuuston asema on meillä alkanut horjua vasta nyt, kun ilmaston lämpenemisen uhka on todellinen. Vuohikin on märehtijä ja tuottaa ilmakehään kasvihuonekaasu metaania. Vaikka elävän raakaravinnon syönti onkin jo iso yksilökohtainen ilmastoteko, meillä vuohenjuustosta luopuminen tekisi siitä vielä vähän tehokkaamman. Ehkä se onkin meillä seuraava ruokavaliomuutos. jgjgjgj

”Hyvää kriisiä ei pidä koskaan haaskata”

Winston Churchill

hhhhhhhhhhhhhhhh

Lue Minun tarinani näköisversiona julkaistuista lehdistä:

gjgjgjgjg

Minun tarinani_ Tiina Priia_ERYlehti_ 4_2011  (pdf, 114 kB)
Minun-tarinani_Suvi-Tikamo_ERYlehti_01_2012 (pdf, 269 kB) päivitetty 3.6.2015
Minun tarinani_Tara Langen_ERYlehti_02_2014  (pdf ,793 kB)
Minun tarinani_Anja Jacobson_ERYlehti_03_2014  (pdf, 168 kB)
Minun tarinani_Tuula Paunula_ERYlehti_04_2014  (pdf, 121 kB)
Minun tarinani_Stina Valli_ERYlehti_01_2015  (pdf, 908 kB)

gjgjgjgjg