Ruoansulatukseen toimintaan vaikuttaa kaikki se, mitä ruoansulatuskanavasi läpi kulkee (mitä ruokavaliosi sisältää, onko siinä kovaa rasvaa, sokeria, mausteita, saatko tarpeeksi kuitua, jne.) sekä minkälainen elämäntilanteesi on (sairasteletko, nukutko tarpeeksi, ulkoiletko, onko elämäsi stressaavaa jne.).
Ruokatorven kautta ruoka päätyy mahalaukkuun, jossa siihen sekoittuu happamia ruoansulatusnesteitä (suolahappoa, limaa ja pepsiiniä), jotka pilkkovat ruokaa sulavampaan muotoon. Terve vatsa on siis aina hieman hapan. Happamista olosuhteista vastaa suolahappo, jota tulee vatsan limakalvon soluista. Suolahappo osallistuu terveydelle välttämättömien ravintoaineiden, kuten proteiinien, pilkkomiseen.
Mahalaukusta ruoka siirtyy pikkuhiljaa ohutsuoleen, jossa ravintoaineisiin kiinnittyneet vitamiinit ja kivennäisaineet irtoavat ja imeytyvät verenkiertoon.
Mitä tapahtuu, jos suolahapon normaali eritys häiriintyy? Sen tehtävä, kuten muistat, on auttaa muuntamaan mineraaleja ja vitamiineja paremmin imeytyviin muotoihin. Suolahapon riittämätön määrä johtaa sitten heikkoon ruoan pilkkoutumiseen ja vitamiinien imeytymishäiriöihin.
Esimerkiksi, ruoasta peräisin oleva B12-vitamiini tarvitsee imeytyäkseen mahan limakalvolta erittyvää niin kutsuttua sisäistä tekijää. Sen eritys häviää hapottomassa mahassa. Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kirjoittaa blogissaan, että hapoton vatsa on avaintekijänä B12-vitamiinin lisäksi myös sinkin, foolihapon, raudan ja kalsiumin puutostiloissa.
Mahalaukun suolahapolla on toinenkin tehtävä. Suolahappo myös aktivoi haimaa. Kun mahalaukun limakalvon solut erittävät suolahappoa, haima lähettää sappea ja ruoansulatusentsyymejä ohutsuoleen, jossa ne sekoittuvat ruokaan.
Ruoansulatusentsyymit toimivat eri osissa ruoansulatuskanavaa, alkaen suusta (syljen amylaasi), jatkaen mahassa (pepsiini) ja pääasiassa ohutsuolessa (haiman amylaasit, lipaasit ja proteaasit). Entsyymien ansiosta ravintoaineisiin kiinnittyneet vitamiinit ja kivennäisaineet irtoavat ja imeytyvät verenkiertoon.
Mahalaukun suolahapolla on siis kaksoisvaikutus. Mahalaukun solut erittävät suolahappoa, jonka määrä vaikuttaa entsyymien tuotantoon ohutsuolessa. Suolahappo edistää ruoan pilkkomista ja entsyymit mineraalien ja vitamiinien imeytymistä.
Mitä tapahtuu, jos suolahapon tuotanto mahalaukussa häiriintyy?
Suolahapon vähyys heikentää ruoan pilkkoutumista mahalaukussa ja samalla vähentää entsyymien tuottamista ohutsuolessa. Nämä entsyymit ovat erikoistuneet pilkkomaan kaikenlaisia ruuan ainesosia, kuten hiilihydraatteja, rasvaa, kuituja ja proteiineja ravintoaineiksi. Amylaasit hajottavat hiilihydraatteja sokereiksi. Lipaasit sulattavat rasvoja rasvahapoiksi ja glyseroliksi. Proteaasit hajottavat proteiinit aminohapoiksi. Lopuksi ravintoaineet imeytyvät ohutsuolen seinämän läpi verenkiertoon. Suolahapon tuotannon häiriö mahalaukussa häiritsee myös entsyymien toimintaa ohutsuolessa, mikä johtaa ilmavaivoihin, turvotukseen ja ravintoaineiden puutostiloihin.
Suolahapon riittämätön määrä johtaa suoliston bakteerikannan epätasapainoon
Mitä korkeampi pH mahalaukussa on eli mitä vähemmän siellä on happoja, sen todennäköisemmin siitä tulee hyvä alusta bakteereille ja hiivoille. Ruoan mukana nimittäin suolistoon kulkeutuu mikrobeja, ja mahahapon tehtäviin kuuluu myös steriloida saapuva ravintoaines taudinaiheuttajista.
Vähähappoisessa mahassa mikrobit eivät kuole ja silloin immuunijärjestelmä hyökkää taudinaiheuttajien kimppuun. Riskinä on että oma immuunivaste alkaa tuhota myös suolahappoa erittäviä soluja. Kyseessä on silloin autoimmuunigastriitti. Autoimmuunigastriittiin liittyy usein muita autoimmuunisairauksia, kuten kilpirauhasen tulehdus. Autoimmuunigastriitti voidaan todeta verikokeella, jossa mitataan happoa erittävien solujen vasta-aineet.
***
Miten voi estää suoliston vajatoimintaa? Vältä ruoka-aineita, joka saattaa vahingoittaa vatsan limakalvoa mekaanisesti tai kemiallisesti. Näihin kuuluvat muuan muassa:
tuotteet, joilla on mekaaninen vaikutus mahalaukun limakalvoon: karkeaa kuitua sisältävät vihannekset, lihavalmisteet sekä öljyssä paistettu liha ja kala;
tuotteet, joilla on tuhoava kemiallinen vaikutus mahalaukun limakalvoon: alkoholi, hapa mehut, hiilihapotetut vedet, kahvi, vahvat liemet;
paljon hiilihydraatteja sisältävät elintarvikkeet, jotka lisäävät tulehdusta ja painonnousua: suklaa, sokeri, leivonnaiset, vehnäjauhot. Vehnän, rukiin ja ohran sisältämä gluteeni-proteiini voi myös vahingoittaa ohutsuolen imeytymispintaa.
Miten tuet entsyymien riittävyyttä?
Ruoansulatusentsyymien puutokselle on olemassa monia syitä. Elimistön oma entsyymituotanto voi heikentyä stressistä tai sairauden johdosta. Stressin aikana muun muassa veren virtaus mahaan ja suolistoon vähenee, mahalaukun ja suoliston toiminnot sekä liikkeet hidastuvat, jolloin entsyymien eritys vähenee koko ruoansulatuselimistön osalta.
Tietyt sairaudet, leikkaukset ja vammat sekä esimerkiksi kemoterapia myös vaikuttavat ruoansulatusentsyymien eritystä vähentävästi.
Oikealla ravinnolla ylläpidät ruoansulatuselinten toimivuutta
Useissa kasviksissa on luontaisesti entsyymejä, jotka edistävät ruoansulatuksen toimintaa. Entsyymipitoisuutta voi nostaa kasviksia fermentoimalla (esimerkiksi hapankaali). Tyypillisesti kasvisten sisältämät entsyymit selviytyvät paremmin mahalaukun happamissa olosuhteissa. Sen sijaan kypsennetty ja jalostettu ruoka eivät sisällä käytännössä lainkaan luonnollisia entsyymejä.
***
Lähteet
Hyvä terveys. Väsyttääkö? Onko vatsasi tarpeeksi hapan?
https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/vasyttaako-onhan-vatsasi-tarpeeksi-hapan
Ruokavalio gastrittiin:
https://fi.diet-keto.eu/artikkelit/14_ruokavalio%20gastriittiin