Elävän ravinnon valmistustapoja ovat mehustaminen, liottaminen, idätys, oraiksi ja versoiksi kasvattaminen, hapattaminen, raastaminen ja soseuttaminen, tehosekoitus ja kuivatus.
Miksi siemenet ja pavut idätetään?
Itäessä kasvin ravintoarvot paranevat moninkertaiseksi verrattuna idättämättömään siemeneen.
Idättäminen muuttaa ravintoaineita helposti sulaviksi
Idättäminen poistaa siemenistä fytiinihappoa ja entsyymin estäjiä, jotka heikentävät ravintoaineiden imeytymistä ja kuormittavat ruoansulatusta.
***
Viljoista paljon käytettyjä ovat venhä, ruis, ja speltti… 
…viljantyyppisten kasvien siemenistä taas tattari ja hirssi.
IItuja voi kasvattaa monenlaisista siemenistä
Pavuista mung-papu ja linssi sopivat hyvin idätykseen
Versottaminen
Idättäminen on nopeaa ja helppoa. Versottaminen sen sijaan vaatii kärsivällisyyttä hiukan enemmän. Versot kasvavat ituja hitaammin ja ne ovat syömiskelpoisia vasta viikon tai lähes kahden kuluttua, kasvettuaan 5-8 cm korkuisiksi.
Idättäminen on siemenen kasvattamista ilman multaa, pelkän veden ja lämmön avulla 
Versotus vaatii multaa eli verso kasvattaa juuret ja kasvaa hieman pidemmäksi
Itujen ja versojen kasvattamista on helppo harrastaa kotona melko pienessäkin tilassa. Idut ja versot ovat ravinnepommeja: siementen ravintoainepitoisuudet lisääntyvät huikeasti idätysprosessin aikana.
Idut ja versot sopivat syötäväksi sellaisenaan 
Idut ja versot voidaan tehosekoittaa myös raakakeitoksi
***
Versot voi kasvattaa itse,
tai ostaa valmiina
Raakoja kasviksia on syöty aina. Jo 2000 vuotta sitten raakaravinnon parantavasta vaikutuksesta kirjoitettiin papyruskääröihin, jotka löydettiin Kuolleenmeren Qumranista vuonna 1947. Näistä arkeologisista kääröistä suomeksi on käännetty v. 1978 Essealaisten rauhanevankeliumin ensimmäinen kirja (The Essene Gospel of Peace). Se sisältää 2000 vuotta vanhan elävän ravinnon ohjelman.
Keittiökoneet
Mehunpuristimella saat mehun hedelmistä ja kasviksista, tehosekoittimella soseutat siemeniä, hedelmiä, vihanneksia raakakeitoksi, puuroiksi tai kastikkeeksi, kun taas monitoimikoneella viipaloit, raastat ja murskaat vihanneksia; pikaleikkurilla pilkot pähkinöitä, siemeniä ja juureksia.
Mehustaminen
Mehunpuristimella saat vitamiinipitoista mehua tuoreista vihanneksista ja hedelmistä.
Mehulingolla puristat mehua hedelmistä, tai vaikka varsiselleristä ja porkkanasta.
Mehupuristimella saat mehua myös kovemmista vihanneksista, kuten lehti- ja parsakaalista.
Vehnänorasmehu
– Vehnänorasmehu tehdään puristamalla oraat mehuksi siihen tarkoitetulla puristimella. Vehnänorasta voi kasvattaa itse tai ostaa valmiiksi kasvatettuna.
Tuore mehu on kaikkien ravintopitoisin vastapuristettuna
Juurimaton kastelu 
Käsikäyttöinen puristin
Miksi siemenet ja pähkinät liotetaan?
Nämä ovat ruoansulatuselimistölle vaikeita sulattaa, koska ne sisältävät entsyyminestäjiä, eli entsyymi-inhibiittoreita. Entsyyminestäjien johdosta liottamattomat pähkinät ja siemenet muun muassa estävät niiden sisältämien ravinteiden imeytymistä ja hyväksikäyttöä.
Liotetut kurpitsansiemenet 
Jauhetuista siemenistä kuivataan siemenkrakkereita
Liotetut siemenet tehosekoitetaan ja kuivatetaan
Tehosekoittaminen
Tehosekoittimella saat tehtyä herkullisia smuuteja (smoothie), raakapuuroja, raakakeittoja ja kastikkeita, jotka ovat täynnä kuituja, vitamiineja ja muita ravinto-aineita.
Raakapuuro 
Raakakeitto 
Auringonkukansiemenkastike
Kuivatus
Kun lisäät raakaravinnon käyttöä, tehosekoittimella pääset pitkälle. Mutta jos haluat vaihtaa leivän raakakekseihin, eli krakkereihin, hanki kuivuri.
Kuivattaminen on ikivanha ja pakastinta energiatehokkaampi tapa säilöä satoa
Kuivattamisessa on tärkeää, että lämpötila ei nouse yli 40 asteen, jotta elimistöllemme tärkeät ruuan entsyymit eivät tuhoudu. Ravintoaineetkin säilyvät. Kuivurin lämmön tulee siis olla säädeltävissä. Leipäsiä voi kuivattaa uunissakin, jos lämmön saa riittävän alhaiseksi.
