”Aloin syömään elävää raakaravintoa keväällä 2020. Kävin Elävän ravinnon yhdistyksen järjestämällä ruuanlaittokurssilla (Satu Moilasen ohjaamana). Siellä huomasin kuinka monipuolista, värikästä ja ravitsevaa elävä raakaravinto voi ollakaan!”
***
***
Tattarin liotus ja idättäminen
”Tattarin jyviä voikin idättää kerralla isomman satsin ja ne säilyvät hyvinä jääkaapissa useamman päivän.”
***
***
Tässä videossa liotetaan ja idätetään tattaria sekä tehosekoittaa siitä maukkaan raakapuuron. Idättäminen parantaa tattarin ennestäänkin hyviä B-vitamiini-, rauta-, kalsium- ja lesitiiniarvoja. Liota jyviä vähintään nelinkertaisessa määrässä vettä jyviin nähden. Alussa huuhtele tattari kerran myös kuumalla vedellä. Parin tunnin liotus alkaa olla yläraja. Liotuksen jälkeen huuhtele tattarin siemenet huolellisesti siivilässä ja siirrä ne idätysastiaan. Idättäminen kestää noin vuorokauden.
***
Näin käytät tehosekoitinta
”Kun siemenet tai pähkinät tehosekoittaa veden kanssa, syntyy hyvä lehmänmaidon korvike!”
***
***
Tässä videossa kerrotaan tehosekoituksesta. Raakaruoan terveysvaikutukset johtuvat runsaasta kasvisten määrästä. Jotta vitamiinit irtoaisivat kasvin soluseinämistä, kasvin rakennetta pitää pehmentää, jopa rikkoa. Mitä pienempi hiukkaskoko, sitä paremmin aineet liukenevat. Jos kaipaat tuhtia proteiinimäärää ahtamatta itseäsi täyteen, pähkinät ovat täydellinen ratkaisu. Niitä voi syödä sellaisenaan tai lisätä salaattiin. Tai liota niitä yön yli ja tehosekoita pähkinäkastikkeeksi. Pähkinöissä on runsaasti proteiinia sekä muita ravinteita, kuten A- ja E-vitamiinia, fosforia, rautaa, kalsiumia, kuitua ja rasvahappoja.
***
Näin liotat siemeniä ja pähkinöitä
”Liottaminen helpottaa pähkinöiden ja siementen sulamista.”
***
Liotuksella on kaksi hyvää vaikutusta. Liotus pehmentää siemenen kuorta ja poistaa luonnollisen itämisen estoaineen. Liottaminen auttaa myös poistamaan siementen luontaisesti sisältämää fytiinihappoa sekä edesauttaa niiden sulamista paremmin ruoansulatuksessamme. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin. Siemen muodostuu varsinaisesta alkiosta, ravintovarastosta ja näitä suojaavasta kuoresta. Ravintovarastona on proteiinia sekä rasvaa tai tärkkelystä. Kuori suojaa siementä, kun se kulkeutuu uudelle kasvupaikalle ja odottaa sopivaa itämisaikaa esimerkiksi seuraavaa kevättä tai sadekauden alkamista. Vettä saadessaan kuivunut siemen imee kosteutta ja turpoaminen alkaa. Vesi tunkeutuu kuivan siemenkuoren läpi siemenen sisälle ja rikkoo sen. Turvonnut alkio alkaa erittää gibberelliiniä (vain elävissä siemenissä), joka johtaa varastoravintoa hajottavien entsyymien erittymiseen.
***
Näin idätät mung-papuja
”Itujen ja versojen kotikasvattaminen tuntuu varsin luonnolliselta ja terapeuttiselta. On ihanaa katsoa, kun idut kasvat moninkertaisiksi alkuperäisestä koostaan. Ystäväni ovat olleet kiinnostuneita ruokavaliosta, ja jotkut ovat sanoneet tahtovansa kokeilla itsekin”.
***
***
Tässä videossa kerrotaan mung-papujen idätyksestä.
Siemenet ja palkokasvit sisältävät luonnollisia itämisen inhibiittoreita. Niiden tarkoitus on myös suojella kasveja mm. hyönteisiltä ja madoilta. Amylaasi-inhibiittori häiritsee tärkkelyksen ja proteinaasi-inhibiittori proteiinien normaalia imeytymistä. Fytaatit ja oksalaatit häiritsevät erityisesti raudan, sinkin, kalsiumin ja magnesiumin imeytymistä. Lektiinit voivat haitata ravintoaineiden imeytymistä vahingoittamalla ohutsuolen limakalvoa. Siksi useimmat siemenet ja palkokasvit vaativat keittämisen, jotta niiden sisältämät haitalliset aineet tuhoutuvat ja ravintoaineet imeytyvät tehokkaasti elimistöön. Keittämisen sijaan siemeniä ja papuja voidaan idättää. Idätyksen avulla inhibiittorien määrää saadaan vähennettyä huomattavasti. Idättäminen myös nostaa ruuan ravintoarvot. Pähkinät, pavut ja jyvät ovat emokasviensa siemeniä, joihin kätkeytyy kaikki uuteen elämään tarpeellinen. Liottamalla pähkinöitä ja idättämällä siemeniä taikka papuja käynnistät siemenissä prosesseja, joiden ansiosta vitamiinien määrä kohoaa ja ravintoaineet muuttuvat ihmisen elimistölle helpommin sulavaan muotoon. Esimerkiksi palkokasvien ja papujen sisältämä proteiini muuttuu idätyksessä helpommin sulavaan muotoon ja ravintoaineiden hyvä imeytyminen vähentää kuona-aineiden syntyä elimistössämme.