Style Selector
Layout Style
Boxed Background Patterns
Boxed Background Images
Color Scheme

Raskaan mielen sarjasta kevyen mielen sarjaan

Tämä kaikki tapahtui jo 32 vuotta sitten. Olin kolmekymppinen ja lyhyessä ajassa moni asia elämässä oli loksahtanut paikoilleen: avioliitto, asunnon osto, vakituinen työpaikka ja valmistuminen yliopistosta pienellä viiveellä, koska kävin myös työssä. Kaiken piti olla hyvin, mutta tunsin itseni usein uupuneeksi ja masentuneeksi. Uupumus oli fyysistä laatua ja enteili tulevaa katastrofia: halvaannuin osittain, jouduin sairaalaan ja sain MS-tauti -diagnoosin. Vaivuin syvälle epätoivoon ja suunnittelin itsemurhaa. Mietin vain miten sen oikein teen.

Sairaalasta päästyäni päätin kuitenkin taistella. Ei voi olla oikein, että nuori ihminen riutuu ja kuolee ennen aikojaan. Täytyy olla jokin ulospääsy tilanteesta. Siihen aikaan puhuttiin hyvin vähän ruokavalion vaikutuksesta terveyteen. Aloin kuitenkin etsiä vastausta ravinnosta – elinhän muuten terveellisesti: en polttanut ja alkoholinkäyttö rajoittui korkeintaan pariin viinilasilliseen viikossa.

Löysin Are ja Ebba Waerlandin kirjan Terveyden avain ja se avasi minulle tien muutokseen. Sen ohjeiden mukaan aloin syödä raakaa kasvisruokaa ja höyrytettyjä kruskapuuroja. Nopeasti tämän jälkeen löysin elävän ravinnon. Jo Waerlandin dieetti aloitti elimistössä voimakkaan kuonanpoiston, joka vain voimistui vehnänorasmehun ja itulautasten myötä. Olin puhdistumisoireista niin väsynyt, että mies sai hoitaa sekä idätyksen, versojen ja oraan kasvattamisen että orasmehun puristamisen. Hän oli kuitenkin pelkästään hyvillään tästä äkkikäännöksestä elämässämme. Hän ei itse kärsinyt puhdistusoireista ja voi päivä päivältä aina vain paremmin.

Kevyempi mieli

Alussa olin sitä mieltä, että vain ruoka lautasellani muuttuu. En odottanut mitään muita muutoksia, kuin että paranisin: en enää halvaantuisi, enkä saisi muitakaan neurologisia oireita. Näin tapahtui, mutta tämän lisäksi koin myös psyykkisiä muutoksia. Ne tulivat täytenä yllätyksenä. Olin ollut taipuvainen masennukseen. Sitä en enää tuntenut ollenkaan. Erilaiset tuntemani pelot hävisivät myös. Kun menin koiran kanssa metsään, en enää pelännytkään pimeää. Pimeys tuntui ystävälliseltä suojalta. Kipakkuuteni menetti pahimman teränsä. Asuimme remontin vuoksi väliaikaisesti vanhempieni luona. Kun yritin entiseen tapaan raivostua isälleni, joka oli taas kerran juonut liikaa alkoholia, en pystynytkään siihen. Kiivastuin, mutta kiivaus lopahti nopeasti ja minua alkoi naurattaa. Suhde luontoon muuttui myös, se syveni. Aiemmin saatoin katsella kaunista maisemaa ja ajatella miksi katson sitä kuin ulkopuolista kuvaa. Nyt kun katsoin samaa maisemaa, koin olevani osa sitä ja tunsin luonnon läsnäolon hyvin voimakkaasti.

Henkinen muutos

En enää pelännyt sitä kaikkein pahintakaan – kuolemaa. Minusta tuntui nyt, että se on osa elämän kiertokulkua. En ole saanut uskonnollista kasvatusta, koulun uskontotunteja lukuun ottamatta. Koulussa minut opetettiin rukoilemaan myös niiden läheisten puolesta, jotka eivät itse rukoile. Minun eivät rukoilleet. Tunnollisena koululaisena ensin rukoilin heidänkin puolestaan, mutta 8-vuotiaana lopetin. Tuloksia ei näkynyt ja työ oli liian raskasta. Myöhemmin nuorena kapinallisena kielsin jumalan olemassaolon kokonaan.

Elävä ravinto puhdisti minut aineenvaihduntakuonasta fyysisesti: suoliston, verisuonet ja hermoradat. Elimistö oli joutunut varastoimaan kaiken kuonan, jota se ei pystynyt poistamaan, koska poistokanavat olivat liian kuormittuneita väärän ruokavalion kerryttämästä aineenvaihduntakuonasta. Elävä ravinto poisti kuonakerroksia kuitenkin myös psyykkisistä ja henkisistä kanavista, mitä ne sitten ovatkaan. Elämän henkisyys avautui minulle uudella tavalla. Lapsuuteni kristinuskoon en kuitenkaan koskaan palannut. Se ei tuntunut vieraalta, mutta ei omaltakaan. En edes etsinyt itselleni henkistä kotia. Vapauden tunne riitti.

Vasta Essealaisten rauhanevankeliumi*) teki Jeesuksesta minulle elävän ja läheisen. Rauhanevankeliumi on yksi Kuolleenmeren nahka- ja papyruskääröistä, eli Qumranin kirjakääröistä, jotka säilyivät piilossaan lähes 2000 vuotta, ja jotka löydettiin sattumalta 1940-luvulla. Essealaisten rauhanevankeliumin Jeesus, tai Mestari, niin kuin häntä papyruskääröissä nimitetään, julisti samaa sanomaa kuin me eryläiset: paranna itsesi puhdistamalla suolistosi vanhasta myrkyllisestä kuonasta ja syö vain kuumentamatonta kasvisruokaa, äläkä enää kuonaa itseäsi väärällä ruoalla. Vapaasti laiduntavien eläinten maidon hän lisäksi salli. Ihan varmaa ei ole, onko Mestari juuri Jeesus, mutta olisiko tuohon aikaan elänyt useampi hengen suurmies? Mestarin ravintoa koskevat ajatukset olivat niin radikaaleja, että ne oli syytä piilottaa Kuolleenmeren rannan luolaan – muuten ne olisi tuhottu. Näin minusta tuntuu. Mestari alkoi puhua raakaravinnon parantavasta vaikutuksesta jo 2000 vuotta sitten, ja hänen kannattajansa kätkivät arvokkaat kääröt tulevaisuutta, meitä, varten.

Uudessa henkisessä vapaudessani kiinnostuin monista uskonnoista ja guruista, mutta kiinnostus jäi aina alkutekijöihinsä. Dalai lama kuitenkin teki pysyvän vaikutuksen. Kävimme miehen kanssa kuuntelemassa häntä juhannuksena 1998 Finlandia-talolla. Tarkoituksena oli vain tukea vainotun tiibetiläisen kansan johtajaa. Häntä ympäröivä valtavan suuri positiivinen energiakenttä ja lempeä puhe saivat meidät kuitenkin valtoihinsa ja palasimme usein kuuntelemaan häntä, kun hän tuli Eurooppaan. Buddhalaisia meistä ei kuitenkaan tullut. Sitä ei suosittele itse Dalai lamakaan, joka kehottaa pitämään oman uskonnon, jos sellainen on. Jos ei ole, niin ei sitä tarvitsekaan. Pitää vain elää vastuullisesti, ymmärtää että syyllä on aina seuraus, ja pitää johtotähtenä elämässä rakkautta, myötätuntoa ja suvaitsevaisuutta.

Kaija Shurupov

*) Essealaisten rauhanevankeliumi on julkaistu suomeksi vuonna 1987. Englanninkielinen versio Essean Gospel of Peace on ostettavissa Internetistä.

Ruokamuutos johtaa myös henkiseen muutokseen

.