Tyypin 2 diabetes ei ole enää ”vanhojen mummojen sokeritauti”, vaan kansantauti. Sitä sairastaa yli 400 000 suomalaista, ja esidiabetesta voi olla jopa miljoonalla. Tutkijalääkäri Miina Öhmanin mukaan tärkein taustatekijä on ylipaino: 80–90 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista on ylipainoisia tai lihavia.
Ihmiskeho on evoluution aikana sopeutunut niukkuuteen ja jatkuvaan liikkumiseen, ei nykyiseen yltäkylläisyyteen. Kun energiaa tulee jatkuvasti enemmän kuin sitä kulutetaan, rasvakudos täyttyy ja rasvaa alkaa kertyä lihaksiin, maksaan ja lopulta jopa haimaan. Erityisesti maksan rasvoittuminen liittyy insuliiniresistenssin ja diabeteksen kehittymiseen.
Normaalisti insuliini auttaa veressä olevan glukoosin soluihin energiaksi. Kun solut ovat jo täynnä energiaa, ne alkavat vastustaa insuliinin vaikutusta. Syntyy insuliiniresistenssi: glukoosia jää vereen, ja rasvoittunut maksa vapauttaa sitä sinne vielä lisää. Elimistö yrittää aluksi kompensoida tilannetta tuottamalla enemmän insuliinia. Siksi insuliinitaso kohoaa usein jo ennen verensokeria.
Korkea insuliinitaso vaikeuttaa myös laihtumista, koska insuliini edistää energian varastointia rasvaksi ja estää varastorasvan tehokasta käyttöä. Pitkittynyt insuliiniresistenssi ja tyypin 2 diabetes lisäävät myös sydän- ja verisuonitautien sekä joidenkin syöpien riskiä.
Perinnöllinen alttius vaikuttaa diabeteksen syntyyn, mutta elintavoilla voidaan pienentää riskiä huomattavasti. Esidiabetes ja varhaisvaiheen tyypin 2 diabetes voivat riittävän suurilla muutoksilla jopa väistyä. Öhman suosittelee vähentämään kovaa rasvaa, sokeria ja alkoholia sekä suosimaan kuitu- ja antioksidanttipitoista ruokaa: vihanneksia, palkokasveja, täysjyväviljaa, siemeniä, pähkinöitä, hedelmiä ja marjoja.
Liikunta on erityisen tärkeää. Jo kävely aterian jälkeen auttaa tasaamaan verensokerin nousua. Lihasvoimaharjoittelu tehostaa vaikutusta, sillä työskentelevät lihakset pystyvät ottamaan glukoosia verestä myös ilman insuliinin apua. Mitä enemmän aktiivista lihasmassaa on, sitä enemmän glukoosia voidaan käyttää ja varastoida lihaksiin.
Myös stressi ja univaje heikentävät sokeriaineenvaihduntaa. Stressitilassa elimistö nostaa verensokeria varmistaakseen lihaksille nopeasti saatavaa energiaa. Siksi palautuminen, säännöllinen vuorokausirytmi ja riittävä uni ovat osa diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa.
Elintapamuutosten vaikutukset voivat näkyä verensokerissa jo muutamassa kuukaudessa. Jo 5–10 prosentin painonpudotus voi parantaa tilannetta merkittävästi, sillä rasva vähenee usein ensimmäisenä maksasta ja elimistön aineenvaihdunta alkaa korjaantua.
