Miksi niin monelta jää dieetti kesken?

Jatkuva nälän tunne on yksi syy. Se on merkki siitä, että keho ei saa ruuasta tarvitsemiaan ravintoaineita ja kuitua. Kuitu hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja auttaa säilyttämään kylläisyyden tunteen pidempään. Kun ruuan hiilihydraattien imeytyminen verenkiertoon hidastuu, verensokerin taso pysyy tasaisena. 

Perinteinen kypsennetty ruoka sisältää paljon energiaa sokerin ja rasvan muodossa, mutta liian vähän kuitua, ja siksi sitä tulee huomaamatta syötyä liikaa.  Esimerkiksi perunan tai pastan hiilihydraattien kalorit nostavat verensokerin tasoa viemättä kuitenkaan nälkää. Vuonna 2015 The Washington Post teki kansainvälisen vertailun sokerin syönnistä. Suomalaiset söivät sokeria yhdeksänneksi eniten maailmassa, vuorokaudessa keskimäärin 91,5 grammaa. Liallinen sokerin käyttö aiheuttaa inflammaatiota eli tulehdusvastetta, hapettumisstressiä ja ylipainoa. Nämä tekijät kasvattavat riskiä sairastua monenlaisiin ainevaihduntasairauksiin.

Raakojen kasvisten sisältämät kuidut ja neste täyttävät mahan, joten ihminen syö vähemmän. Myös hiilihydraattien laatu vaikuttaa. Esimerkiksi Tukholman Karoliinisen instituutin professori Maj-Lis Helleniuksen mukaan ”päärynä saattaa sisältää viiden sokeripalan verran sokeria, mutta sen sisältämä sokeri on hyvää. Päärynässä on matala glykeeminen indeksi. Se siis pitää sekä kylläisenä että verensokerin tasaisena”.

Monien ihmisten makuhermojen mielestä rasvan ja sokerin sekoitukset (jäätelöt, kakut, donitsit, pullat yms.) ovat herkullisimpia. Tässä asiassa olemme menneisyyden vankeja. Ihmisen makuaisti on kehittynyt aikana, jolloin pitkälle prosessoitua ravintoa ei ollut saatavilla. Makuaisti ohjasi ihmistä etsimään aineksia, jotka sisältävät runsaasti sokeria ja rasvaa. Niitä syövät saivat enemmän energiaa ja pärjäsivät siten paremmin kuin muut.

Rasva imeytyy hiilihydraatteja paljon hitaammin ja kovaa rasvaa sisältävät ruoat helposti tappavat mahan hyvät bakteerit. Ja kun vatsa on liian täynnä, rasvainen ruoka saattaa päätyä suolistoon huonosti sulatettuna. Tämä voi tarkoittaa rasvan siirtymistä koko kehon läpi niin, että ranskalaisten perunoiden sulamisen lopputuloksena on öljyinen uloste. Ravitsemusterapeutti Ayla Barmmerin sanojen mukaan sormien lisäksi rasvainen ruoka tuhrii myös elimistön.

Professori Maj-Lis Helleniuksen mukaan ”voin sisältämä tyydyttynyt rasvahappo kerääntyy soluseinämiin ja saa ne toimimaan heikommin. Tällöin myös aivoissa, maksassa sekä vatsarasvassa esiintyvän tulehduksen riski nousee”.

Harwardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan rasvaisten ruokien syöminen neljästä kuuteen kertaan viikossa nosti herkuttelijoiden riskiä sairastua diabetekseen liki 40 prosentilla. Sepelvaltimotaudin riski heillä kasvoi 23 prosentilla.

Siksi Hellenius suosittaa jättämään makkaroiden, voin, jäätelön ja jogurtin sisältämät eläinperäiset rasvat vähemmälle ja korvaamaan ne avokadosta saatavalla vihreällä rasvalla. Myös pähkinät sisältävät runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja ja kuituja. Kuitu hidastaa ruoansulatusta ja säätelee hyvin verensokeria.

Kun kuidun saanti suhteessa energiamäärään väheni, alkoi esiintyä toisaalta liiasta energiansaannista ja toisaalta muiden ravintoaineiden puutteesta johtuvia elintasosairauksia, etenkin kun samalla ihmisten liikkuminen ja fyysinen työ väheni.

Ja mitkä ovat vaihtoehdot, mitkä ovat keinot ylensyönnin ja ylipainon ehkäisemiseksi?

Laihduttaminen on työlästä ja saavutetun painon laskun ylläpito osoittautuu usein haasteeksi. Muita vaihtoehtoja ovat lihavuusleikkaus, suolistomikrobien säätely, ruokahaluun vaikuttavat lääkkeet tai vaikkapa sähköinen ärsytys, joka saa aivot luulemaan, että maha on täynnä samalla tavalla kuin pienen aterian jälkeen.

Lääkehoidot lähenevät lihavuusleikkauksella saatuja tuloksia, mutta vaativat pitkäaikaista, jopa elinikäistä käyttöä. Haittana ovat lääkkeiden sivuvaikutukset sekä niiden hinnat. Esimerkiksi, Wegovy-lääkkeen kuukauden annos maksaa apteekissa tällä hetkellä 355 euroa, eikä lääkkeestä saa ainakaan toistaiseksi Kela-korvausta.  

Terveellinen raaka kasvisruoka ei maistu pahalta, vaan epäterveelliset rasvan ja sokerin sekoitukset saattavat maistua houkuttelevammilta, jolloin helposti valitaan se epäterveellinen vaihtoehto, ellei tietoisesti tee toisin. Ja vasta kun niitä eniten kaloreja vähimmällä vaivalla tarjoavia ruokia ei ole saatavilla, (tai ne kieltää itseltään tietoisesti), alkavat terveellisemmät vaihtoehdot maistua paremmilta.

Sen sijaan että yrittäisi vaikuttaa mahaan, kannattaa käynnistää aivotoiminta.