Elävän ravinnon ohjelma lähtee siitä, että ravitsemustila on oleellisen tärkeä immuunijärjestelmän toiminnalle. Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen kertoi Viiden jälkeen -ohjelmassa, miten ruoassa olevat kuidut vaikuttavat immuunivasteeseemme: On tiettyjä bakteereja, jotka pitävät kuiduista. Ne pitävät huolta suolen pinnassa olevasta limakerroksesta, joka taas estää immuunivasteen ylireagoinnin. Jos emme saa tarpeeksi kuituja, vihanneksia, hedelmiä, marjoja… niin ne bakteerit kärsivät.
Silloin ruoka ei sula kunnolla, ravintoaineet eivät imeydy ja suoliston bakteerikanta muuttuu huonolaatuiseksi. Ravintovalmentaja Annika Havasteen mukaan suoliston hyvinvointi ja pahoinvointi näkyvät selkeästi ihmisen terveydentilassa.
Kun oman terveyden merkitys on noussut arvoon arvaamattomaan, moni on kiinnostunut ruokaremontista. Ihmiset innostuvat kyllä helposti muuttamaan elämäänsä, mutta monet yrittävät tehdä liian suuria muutoksia liian nopeasti. Kun prosessoitu ruoka, huonot rasvat ja antibioottikuurit ovat saaneet suoliston kaaostilaan, sen korjaantuminen vaatii aikaa ja sitkeyttä. Uudet rutiinit ja uudet maut vaativat energiaa ja läsnäoloa. Myös ihmisten ainevaihdunta toimii eri tahdissa.
Uuden opetteluun on varattava riittävästi aikaa. Ruokavalion kanssa kannattaa tehdä pieniä muutoksia tasaisin väliajoin. Silloin jo muutaman kuukauden kuluttua huomaat, että niillä on ollut yllättävän suuri vaikutus mielen ja kehon hyvinvointiin.
ERY etsii uusia tapoja tukemaan jäseniään muutoksessa. Videokurssit tuovat elävää ravintoa jokaiseen kotiin kaikkialla Suomessa. Asta Laihon videosarja osoittaa, että elämän muuttaminen on mahdollista, kun vain siihen on tarpeeksi halua ja päättäväisyyttä.
Lihavuus, koko valtimotautien kirjo diabetes mukaan lukien sekä useimmat syövät liittyvät epäterveelliseen syömiseen. Miksi tietoa terveellisestä syömisestä hyödynnetään niin vähän elintapasairauksien hoidossa?
Ravitsemustieteen lehtori Sari Aaallon mukaan juurisyy on se, että hoitohenkilöstö ei osaa hyödyntää ravitsemushoidon mahdollisuuksia työssään. Suomen terveysalan ammattikorkeakoulujen hoitotyön koulutusohjelmissa keskimäärin ravitsemushoidon opetusta on keskimäärin noin 1–2 prosenttia tutkinnon laajuudesta. Tämä on vähän, kun otetaan huomioon ravintovalintojen vaikutus hoidon tuloksiin – tarkasteltiinpa asiaa kustannusten kannalta tai inhimillisestä näkökulmasta. Heikko ravitsemushoito-osaaminen selittyy siis pitkälti alan koulutukseen sisältyvällä vähäisellä ravitsemusopetuksen määrällä.
Vastustuskyvyn eli immunologisen järjestelmän puolustuskyvyn palauttaminen näyttää monimutkaiselta kokonaisuudelta. Elävän ravinnon käyttäjien kokemukset osoittavat, että säännöllinen ja täysmittainen raakakasvisravinto voi tarjota vitamiineja, kuitua ja hivenaineita niin paljon, että sairaudesta heikentynyt elimistö pystyy toipumaan. Niin elimistön rappeutuminen kuin sen eheyttäminenkin vaatii viikkoja ja kuukausia, jopa vuosia. Elävällä ravinnolla elimistön tasapaino ja terveys eivät palaudu päivässä eivätkä kahdessa, eivätkä kivut ja oireet katoa hetkessä kuten vahvojen lääkkeiden käytön jälkeen.
Tämän tiedon valossa yksikään lääkäri ei uskalla vakuuttaa vaikeaoireista potilastaan siitä, että ruokavaliomuutoksella hän paranee. Tavanomainen lääkärintutkimus ja tavanomaiset laboratoriotestit, kuten verenkuva, senkka, rasvaryhmien mittaukset, maksan, munuaisten ja muiden elinten toimintaa selvittävät tutkimukset ja erilaiset kuvaukset paljastavat vain sairauden oireita eikä sen syitä. Siksi lääketiede keskittyy vain oireiden paikantamiseen ja niiden poistamiseen, eli hoitotasapainoon. Ruokavaliomuutos tarkoittaa, että muutat suhtautumistasi omaan terveyteesi. Me ERY:ssä uskomme, että elintapasairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi pitää tehdä paljon nykyistä enemmän ruokavalion avulla. Tiedämme, että kasvisruokavalio sisältää runsaasti terveydelle ja immuunijärjestelmälle suotuisia ravintoaineita. Verkkokurssit tarjoavat tietoa ja tukea muutokseen.
Suomen terveysalan ammattikorkeakoulujen hoitotyön koulutusohjelmissa on pientä vaihtelua, mutta keskimäärin ravitsemushoidon opetusta on noin 1–2 prosenttia tutkinnon laajuudesta. Tämä on hämmästyttävän vähän, kun otetaan huomioon ravitsemushoidon tärkeys ja merkitys hyvässä hoidossa – tarkasteltiinpa asiaa kustannusten kannalta tai inhimillisestä näkökulmasta.